Golden Age of Finnish Art

{{short description|Period in the history of the visual arts in Finland, 1880–1910}}

File:Sammon puolustus.jpg fights Louhi over the Sampo. Akseli Gallen-Kallela's The Defense of the Sampo, 1896.]]

File:Photograph of the Finnish pavilion at Exposition Universelle (1900).jpg by Gesellius, Lindgren, Saarinen (fi)]]

File:Akseli Gallen-Kallela - Problem (Symposium).jpg, Robert Kajanus and Jean Sibelius, painted by Gallen-Kallela himself, 1894]]The Golden Age of Finnish Art coincided with the national awakening of Finland, during the era of the Grand Duchy of Finland under the Russian Empire. It is believed to span an era from the late 19th Century to the early 20th Century, approximately 1880 to 1910.{{cite news |last1=Salo |first1=Maaria |title=Suomen taiteen kultakausi ja taiteilijan Kultakausi |url=https://www.kritiikinuutiset.fi/2017/02/21/suomen-taiteen-kultakausi-ja-taiteilijan-kultakausi/ |access-date=8 July 2020 |work=Kritiikin Uutiset |date=21 February 2017}} The epic poetry form known as Kalevala, developed during the 19th Century, provided the artistic inspiration for numerous themes at the time, including in visual arts, literature, music and architecture;{{cite web | url = http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=81&s=82&l=1 | title = Kalevala - Suomen taiteen kultakausi | publisher = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | access-date = 2017-12-10 | archive-url = https://web.archive.org/web/20160305215809/http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=81&s=82&l=1 | archive-date = 2016-03-05 | url-status = dead }} {{Cite web |url=http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=81&s=82&l=1 |title=Archived copy |access-date=2017-12-11 |archive-date=2016-03-05 |archive-url=https://web.archive.org/web/20160305215809/http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=81&s=82&l=1 |url-status=dead }} however, the "Golden Age of Finnish Art" is generally regarded as referring to the realist and romantic nationalist painters of the time.{{cite web |title=Suomen Taidehistoria |url=http://www2.amk.fi/mater/kulttuuri/Suomen_taidehistoria/kuvakoelista_7404.html |website=Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu |access-date=15 July 2020 |archive-date=16 July 2020 |archive-url=https://web.archive.org/web/20200716011138/http://www2.amk.fi/mater/kulttuuri/Suomen_taidehistoria/kuvakoelista_7404.html |url-status=dead }} {{Cite web |url=http://www2.amk.fi/mater/kulttuuri/Suomen_taidehistoria/kuvakoelista_7404.html |title=Archived copy |access-date=15 July 2020 |archive-date=16 July 2020 |archive-url=https://web.archive.org/web/20200716011138/http://www2.amk.fi/mater/kulttuuri/Suomen_taidehistoria/kuvakoelista_7404.html |url-status=dead }} Notable figures of the time include Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Albert Edelfelt, Jean Sibelius, Eino Leino, Helene Schjerfbeck, Emil Wikström, Eero Järnefelt and Eliel Saarinen.

Finnish art became more widely known in Europe at the Paris Exposition of 1900, where the Finnish pavilion was one of the most popular among the attendees.{{cite web | url = https://kumu.ekm.ee/en/the-golden-age-of-finnish-art/ | title = The Golden Age of Finnish Art | publisher = Art Museum of Estonia | access-date = 2017-12-10 | archive-url = https://web.archive.org/web/20171210123851/https://kumu.ekm.ee/en/the-golden-age-of-finnish-art/ | archive-date = 2017-12-10 | url-status = dead }} {{Cite web |url=https://kumu.ekm.ee/en/the-golden-age-of-finnish-art/ |title=Archived copy |access-date=2017-12-11 |archive-date=2017-12-10 |archive-url=https://web.archive.org/web/20171210123851/https://kumu.ekm.ee/en/the-golden-age-of-finnish-art/ |url-status=dead }}

Artists

There were a number of notable visual artists who are considered to have been part of the Golden Age of Finnish Art.

=Painters=

File:Helena Westermarck - Ironesses; An Important Question.jpg, 1883]]

File:Väinö Blomstedt - Francesca (1897).jpg), {{ill|Väinö Blomstedt|fi}}, 1897]]

File:Hyökkäys - Edvard Isto, 1899.jpg), Edvard Isto, 1899]]

The following list of painters does not include artists who are sometimes considered to be part of the Golden Age but generally largely predate it; several notable painters, such as Werner Holmberg, exist in this category.{{cite news |title=Taidehalli esittelee ensi kertaa Fortumin kokoelmaa |url=https://www.ts.fi/kulttuuri/1074232869 |access-date=15 July 2020 |work=Turun Sanomat |date=9 October 2007 |archive-date=16 July 2020 |archive-url=https://web.archive.org/web/20200716032342/https://www.ts.fi/kulttuuri/1074232869/Taidehalli+esittelee+ensi+kertaa+Fortumin+kokoelmaa |url-status=live }} Ferdinand von Wright, the notable Finnish artist whose 1886 The Fighting Capercaillies is considered a seminal Finnish painting, is also regarded as predating the Golden Age.{{cite web |title=von Wrightin veljekset suomalaisen kansallisidentiteetin alkutaipaleella |url=http://bukowskis.com/fi/news/1314 |website=Bukowskis |access-date=15 July 2020 |date=5 December 2017}}{{cite news |title=Haavoittunut enkeli on suomalaisten suosikkitaulu |url=https://yle.fi/uutiset/3-6039024 |access-date=23 May 2020 |work=Yle |date=2 December 2006}}{{cite news |last1=Blencowe |first1=Annette |title=Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla äänestettiin Suomen merkittävimmäksi maalaukseksi |url=https://yle.fi/uutiset/3-6481030 |access-date=22 May 2020 |date=5 February 2013}} The numerous painters of the Düsseldorf school of painting, such as Berndt Lindholm, Hjalmar Munsterhjelm and Fanny Churberg, may be regarded as Golden Age painters; however, their work is generally associated with an earlier era of artistic development.{{cite news |title=Emil Aaltosen taidekokoelma ja elämäntarina tutuiksi Kimmo Pyykkö -taidemuseon luennolla |url=https://www.sttinfo.fi/tiedote/emil-aaltosen-taidekokoelma-ja-elamantarina-tutuiksi-kimmo-pyykko--taidemuseon-luennolla?publisherId=58310634&releaseId=66781138 |access-date=15 July 2020 |work=STT Info |date=13 March 2018}}{{cite news |last1=Hakala |first1=Ville |title=Huippunäyttely suomalaisesta taiteesta |url=https://www.seutuneloset.fi/paikalliset/802153 |access-date=15 July 2020 |work=Seutuneloset |date=14 January 2018}}{{cite web |title=Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö on jäsen Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksessä |url=https://gyllenbergs.fi/fi/villa-gyllenberg/suomalaiset-taides%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6t |website=Gyllenbergs |access-date=15 July 2020 |archive-date=17 July 2020 |archive-url=https://web.archive.org/web/20200717082634/https://gyllenbergs.fi/fi/villa-gyllenberg/suomalaiset-taides%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6t |url-status=dead }} {{Cite web |url=https://gyllenbergs.fi/fi/villa-gyllenberg/suomalaiset-taides%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6t |title=Archived copy |access-date=15 July 2020 |archive-date=17 July 2020 |archive-url=https://web.archive.org/web/20200717082634/https://gyllenbergs.fi/fi/villa-gyllenberg/suomalaiset-taides%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6t |url-status=dead }}

Adolf von Becker, however, is regarded as a significant figure to the Golden Age, resulting from his education and tutelage of numerous artists of the era;{{cite book |last1=Penttilä |first1=Tiina |title=Adolf von Becker: Pariisin tien viitoittaja |date=2003 |publisher=[Museovirasto] |isbn=9789525057171 |url=https://www.adlibris.com/fi/kirja/adolf-von-becker-9789525057171|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715083619/https://www.adlibris.com/fi/kirja/adolf-von-becker-9789525057171 |archive-date=2020-07-15 }} in addition, Robert Wilhelm Ekman, as an early and notable painter of Kalevala, laid the foundation for similar following works.{{cite web |title=Suomen maalaustaiteen kultakausi |url=https://www.kookas.fi/taide/taidehistoria/kultakausi |website=Kookas |access-date=15 July 2020}}

Artist	Notable work
class="wikitable" style="text-align: center;" \|+ Notable Golden Age painters
150px Amélie Lundahl (1850–1914) {{cite news \|last1=Pääkkönen \|first1=Sirpa \|title=Kultakauden taitavat naiset lumoavassa Halosenniemessä – Naisia tupa täynnä -näyttely jatkuu syyskuulle \|url=https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kuvataide/kultakauden-taitavat-naiset-lumoavassa-halosenniemessa-naisia-tupa-taynna-nayttely-jatkuu-syyskuulle/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Kulttuuritoimitus \|date=5 August 2019}}{{cite news \|last1=Kirves-Torvinen \|first1=Virpi \|title=Mestareiden näyttely Valamossa \|url=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mestareiden-nayttely-valamossa \|access-date=15 July 2020 \|work=Kirkko ja kaupunki \|date=1 December 2014}}{{cite web \|title=Naistaiteilijat kovassa huudossa \|url=https://www.bukowskis.com/fi/news/928 \|website=Bukowskis \|access-date=15 July 2020 \|date=25 May 2016}}	200px Breton Girl Holding a Jar, 1884 (fi)
150px Maria Wiik (1853–1928) {{cite news \|last1=Wilska \|first1=Liisa \|title=Maria Wiikin teos ennätyshintoihin Bukowskilla \|url=http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/maria-wiikin-teos-ennatyshintoihin-bukowskilla/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Umami \|date=16 December 2012 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191921/http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/maria-wiikin-teos-ennatyshintoihin-bukowskilla/ \|url-status=dead }} {{Cite web \|url=http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/maria-wiikin-teos-ennatyshintoihin-bukowskilla/ \|title=Archived copy \|access-date=15 July 2020 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191921/http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/maria-wiikin-teos-ennatyshintoihin-bukowskilla/ \|url-status=bot: unknown }}{{cite news \|title=Kulje kultakaudelta nykypäivään suomalaisten naistaiteilijoiden matkassa – kokosimme naistenpäivän vinkit klassikoihin ja nykytaiteeseen \|url=https://museot.fi/uutiset.php?aid=14863 \|access-date=15 July 2020 \|work=Museot \|date=5 March 2020}}{{cite news \|title=Maria Wiik oli Helene Schjerfbeckin mielestä itseään taitavampi taidemaalari \|url=https://areena.yle.fi/audio/1-50352915 \|access-date=15 July 2020 \|work=Yle \|date=4 January 2020}}	220px Out into the World, 1889
150px Albert Edelfelt (1854–1905) {{cite news \|last1=Stavén \|first1=Amanda \|title=Albert Edelfelt maalasi kansaa, valoa ja historiaa \|url=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/19/albert-edelfelt-maalasi-kansaa-valoa-ja-historiaa \|access-date=15 July 2020 \|work=Yle \|date=22 July 2016}}{{cite news \|title=Albert Edelfelt ja Romanovit, Sinebrychoffin taidemuseo 6.2.–10.5.2020 \|url=https://www.sttinfo.fi/tiedote/albert-edelfelt-ja-romanovit-sinebrychoffin-taidemuseo-621052020?publisherId=4119&releaseId=69874189 \|access-date=15 July 2020 \|work=STT Info \|date=5 February 2020}}{{cite news \|last1=Virolainen \|first1=Antti \|title=Albert Edelfeltin kadonneeksi luullut teokset vihdoin esillä – ISTV kiersi Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyn suorassa lähetyksessä \|url=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006483741.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Ilta-Sanomat \|date=23 April 2020}}	300px {{ill\|Conveying a Child's Coffin\|fi\|Lapsen ruumissaatto}}, 1879
150px Gunnar Berndtson (1854–1895) {{cite news \|title=Japanomania-suurnäyttely avaa uuden näkökulman pohjoismaiseen kultakauteen \|url=https://www.amusa.fi/fi/japanomania-suurnayttely-avaa-uuden-nakokulman-pohjoismaiseen-kultakauteen \|access-date=15 July 2020 \|work=Amusa \|date=17 February 2016}}{{cite web \|last1=Vihanto \|first1=Martti \|title=Jäljennös, väärennös ja vuorotellen kumpaakin \|url=https://marttivihanto.fi/kuvat/a1802jaljennos.pdf \|access-date=15 July 2020 \|series=Abophil \|date=February 2018}}{{cite news \|title=Serlachiukset – Mäntän medicit \|url=http://umami.fi/etusivun-paajuttu/tiedotteet/serlachiukset-mantan-medicit/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Umami \|date=24 September 2012 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191924/http://umami.fi/etusivun-paajuttu/tiedotteet/serlachiukset-mantan-medicit/ \|url-status=dead }} {{Cite web \|url=http://umami.fi/etusivun-paajuttu/tiedotteet/serlachiukset-mantan-medicit/ \|title=Archived copy \|access-date=15 July 2020 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191924/http://umami.fi/etusivun-paajuttu/tiedotteet/serlachiukset-mantan-medicit/ \|url-status=bot: unknown }}	300px The Bride's Song, 1893 (fi)
150px Anna Sahlstén (1859–1931) {{cite news \|last1=Kononen \|first1=Seppo \|title=Eläviä ja kuolleita \|url=https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/El%C3%A4vi%C3%A4-ja-kuolleita/625559 \|access-date=15 July 2020 \|work=Savon Sanomat \|date=26 August 2009 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715205215/https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/El%C3%A4vi%C3%A4-ja-kuolleita/625559 \|url-status=dead }}{{cite web \|title=Anna Sahlstén (1859-1931) \|url=https://www.varkaus.fi/museot/varkauden-museot/n%C3%A4yttelyt/n%C3%A4yttelyarkisto/2010/anna-sahlst%C3%A9n-1859-1931 \|website=Varkaus \|access-date=15 July 2020 \|archive-date=16 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200716010730/https://www.varkaus.fi/museot/varkauden-museot/n%C3%A4yttelyt/n%C3%A4yttelyarkisto/2010/anna-sahlst%C3%A9n-1859-1931 \|url-status=dead }}{{cite news \|last1=Metso \|first1=Seppo \|title=Caj Bremerin elämäntyö Raumalla \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/214501 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=19 April 2011 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715205215/https://www.ts.fi/kulttuuri/214501/Caj+Bremerin+elamantyo+Raumalla \|url-status=live }}	200px Bread Worries, 1895
150px Victor Westerholm (1860–1919) {{cite news \|title=Kultakauden kermaa Turun taidemuseossa \|url=https://www.ksml.fi/kulttuuri/Kultakauden-kermaa-Turun-taidemuseossa/92623 \|access-date=15 July 2020 \|work=Keskisuomalainen \|date=14 December 2010}}{{cite news \|last1=Marttala \|first1=Jorma \|title=Kultakauden hippuja Runoilijan tiellä \|url=https://ylojarvenuutiset.fi/2016/06/10/kultakauden-hippuja-runoilijan-tiella/#faf0119a \|access-date=15 July 2020 \|work=Ylöjärven Uutiset \|date=10 June 2016}}{{cite news \|last1=Wiljanen \|first1=Anna-Maria \|title=Suurista taiteen keskuksista periferiaan – sosiaaliset verkostot, taiteilijoiden liikkuvuus ja paikka-myytti taitelijasiirtokuntien kontekstissa. Tapaus Önningeby. \|url=https://www.ennenjanyt.net/2015/09/suurista-taiteen-keskuksista-periferiaan-sosiaaliset-verkostot-taiteilijoiden-liikkuvuus-ja-paikka-myytti-taiteilijasiirtokuntien-kontekstissa-tapaus-onningeby/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Ennen ja nyt \|date=10 September 2015 \|archive-date=16 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200716032344/https://www.ennenjanyt.net/2015/09/suurista-taiteen-keskuksista-periferiaan-sosiaaliset-verkostot-taiteilijoiden-liikkuvuus-ja-paikka-myytti-taiteilijasiirtokuntien-kontekstissa-tapaus-onningeby/ \|url-status=dead }}	300px Eckerö Post Quay, 1885 (fi)
150px Elin Danielson-Gambogi (1861–1919) {{cite news \|last1=Kuvaja \|first1=Sini \|title=Tunnetko tämän taiteen kultakauden mestarin Noormarkusta? Aikansa kapinallinen eli ja maalasi rohkeasti \|url=https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/tunnetko-taman-taiteen-kultakauden-mestarin-noormarkusta-aikansa-kapinallinen-eli-ja-maalasi-rohkeasti-14078114 \|access-date=15 July 2020 \|work=Satakunnan Kansa \|date=18 February 2017 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715230416/https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/tunnetko-taman-taiteen-kultakauden-mestarin-noormarkusta-aikansa-kapinallinen-eli-ja-maalasi-rohkeasti-14078114 \|url-status=dead }}{{cite news \|title=Suomen kultakausi esittäytyy Tukholmassa \|url=https://finlandabroad.fi/web/swe/ajankohtaista/-/asset_publisher/TV8iYvdcF3tq/content/suomen-kultakausi-esittaytyy-tukholmassa/384951 \|access-date=15 July 2020 \|work=Finland Abroad \|date=20 November 2009}}{{cite news \|last1=Halonen \|first1=Kaisa \|title=Kultakauden naistaiteilijat eivät kaunistelleet arkea \|url=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kultakauden-naistaiteilijat-eivat-kaunistelleet-arkea \|access-date=15 July 2020 \|work=Kirkko ja kaupunki \|date=8 March 2017}}	150px Mother, 1893
150px Helene Schjerfbeck (1862–1946) {{cite news \|last1=Virolainen \|first1=Antti \|title=Suomen taiteen kultakauden rakastetuimmat klassikot esillä Ateneumissa – tallenne suorasta lähetyksestä katsottavissa myöhemmin \|url=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006500558.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Ilta-Sanomat \|date=8 May 2020}}{{cite news \|last1=Toivakka \|first1=Sari \|title=Tätä suomalaista teosta jonotetaan katsomaan National Galleryssa \|url=https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/T%C3%A4t%C3%A4-suomalaista-teosta-jonotetaan-katsomaan-National-Galleryssa/921608 \|access-date=15 July 2020 \|work=Savon Sanomat \|date=1 February 2017}}{{cite news \|last1=Suni \|first1=Kari \|title=Kansallinen taideaarre Raumalle, Schjerfbeckin Toipilas juhlakiertueella \|url=https://www.satakunnankansa.fi/a/200364868 \|access-date=15 July 2020 \|work=Satakunnan Kansa \|date=1 September 2017 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715202310/https://www.satakunnankansa.fi/a/200364868 \|url-status=dead }}	280px {{ill\|The Convalescent\|fi\|Toipilas}}, 1888
150px Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) {{cite news \|last1=Pääkkönen \|first1=Sirpa \|title=Järnefelt ja Soldan-Brofeldt Viroon: Järvenpään taidemuseo vie Tallinnaan Suomen kultakauden klassikot \|url=https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit/artikkelit-kuvataide/jarnefelt-ja-soldan-brofeldt-viroon-jarvenpaan-taidemuseo-vie-tallinnaan-suomen-kultakauden-klassikot/ \|access-date=20 August 2020 \|work=Kulttuuritoimitus \|date=12 August 2019}}{{cite news \|title=Sinnikkäät ruusut Kultakauden unohtuneet naismestarit saavat arvonsa sata vuotta myöhässä \|url=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003353470.html \|access-date=20 August 2020 \|work=Helsingin Sanomat \|date=30 July 1994}}{{cite news \|last1=Laitinen-Littorin \|first1=Pauliina \|title=Venny Soldan-Brofeldt oli tuottoisa taiteilija \|url=https://www.taloustaito.fi/vapaalla/Venny-Soldan-Brofeldt-oli-tuottoisa-taiteilija/ \|access-date=20 August 2020 \|work=Taloustaito \|date=10 April 2015}}	200px Antti, 1907
150px Eero Järnefelt (1863–1937) {{cite news \|last1=Rönkkö \|first1=Jaakko \|title=Kultakauden intiimi mestari \|url=https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/nayttelyt/Kultakauden-intiimi-mestari/409840 \|access-date=15 July 2020 \|work=Savon Sanomat \|date=24 January 2013}}{{cite web \|title=Eero Järnefelt: Kaski, 1893 \|url=https://ateneum.fi/klassikot/eero-jarnefelt-kaski/ \|website=Ateneum \|access-date=15 July 2020 \|date=11 January 2017 \|archive-date=28 September 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200928054056/https://ateneum.fi/klassikot/eero-jarnefelt-kaski/ \|url-status=dead }} {{Cite web \|url=https://ateneum.fi/klassikot/eero-jarnefelt-kaski/ \|title=Archived copy \|access-date=15 July 2020 \|archive-date=28 September 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200928054056/https://ateneum.fi/klassikot/eero-jarnefelt-kaski/ \|url-status=dead }}{{cite news \|last1=Peltola \|first1=Satu-Lotta \|title=Eero Järnefelt isänmaan asialla \|url=https://yle.fi/uutiset/3-6465595 \|access-date=15 July 2020 \|work=Yle \|date=24 January 2013}}	280px {{ill\|Under the Yoke (Burning the Brushwood)\|fi\|Raatajat rahanalaiset}}, 1893
150px Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) {{cite news \|last1=Salo \|first1=Maaria \|title=Marita Liulia, Lampedusa, 2015 Suomen taiteen kultakausi ja taiteilijan Kultakausi \|url=https://www.kritiikinuutiset.fi/2017/02/21/suomen-taiteen-kultakausi-ja-taiteilijan-kultakausi/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Kritiikin Uutiset \|date=21 February 2017}}{{cite news \|last1=Salminen \|first1=Kari \|title=Salaperäiset symbolit \|url=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7447ee0-b050-4525-bab5-60493a5b3d95 \|access-date=15 July 2020 \|work=Iltalehti \|date=14 May 2019}}	290px Lemminkäinen's Mother, 1897
150px Pekka Halonen (1865–1933) {{cite web \|title=Pekka Halonen \|url=https://ateneum.fi/nayttelyt/pekka-halonen/ \|website=Ateneum \|access-date=15 July 2020 \|date=2008}}{{cite news \|last1=Ruohonen \|first1=Johanna \|title=Pekka Halonen - kansanmies ja luonnonmystikko \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/1074293711 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=9 July 2008 \|archive-date=17 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200717211049/https://www.ts.fi/kulttuuri/1074293711/Pekka+Halonen++kansanmies+ja+luonnonmystikko \|url-status=live }}	160px The Mower Men, 1891 (fi)
150px Ellen Thesleff (1869–1954) {{cite news \|last1=Parkkinen \|first1=Pia \|title=Ellen Thesleff uudistui viimeiseen saakka \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/726290 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=21 January 2015 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191923/https://www.ts.fi/kulttuuri/726290/Ellen+Thesleff+uudistui+viimeiseen+saakka \|url-status=live }}{{cite news \|last1=Ängeslevä \|first1=Päivi \|title=On Ellenin aika \|url=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/kaikki-tekevat-nyt-ellen-thesleff-kirjoja-ja-oli-jo-aikakin/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Suomen Kuvalehti \|date=16 February 2018}}{{cite news \|title=Ellen Thesleff – Minä maalaan kuin jumala \|url=https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/ellen-thesleff/ \|access-date=15 July 2020 \|work=HAM Helsinki \|date=2019 \|archive-date=21 September 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200921153612/https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/ellen-thesleff/ \|url-status=dead }}	160px Self-Portrait (fi), 1895
150px Magnus Enckell (1870–1925) {{cite web \|title=Magnus Enckell \|url=https://ateneum.fi/nayttelyt/magnus-enckell/ \|website=Ateneum \|access-date=15 July 2020 \|date=2020}}{{cite news \|last1=Snellman \|first1=Saska \|title=Magnus Enckell oli vaikea tapaus \|url=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004346415.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Helsingin Sanomat \|date=21 October 2005}}{{cite news \|title=Ateneumin vuoden 2020 näyttelyt ovat Natalia Goncharova, Inspiration – nykytaide & klassikot sekä Magnus Enckell \|url=https://www.sttinfo.fi/tiedote/ateneumin-vuoden-2020-nayttelyt-ovat-natalia-goncharova-inspiration-nykytaide-klassikot-seka-magnus-enckell?publisherId=17286863&releaseId=69866522 \|access-date=15 July 2020 \|work=STT Info \|date=2 October 2019}}	300px Resurrection, Tampere Cathedral, 1907
150px Dora Wahlroos (1870–1947) {{cite news \|title=Unohdettu Dora Wahlroos \|url=https://www.hs.fi/paivanlehti/19122019/art-2000006347178.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Helsingin Sanomat \|date=19 December 2019}}{{cite news \|last1=Monto \|first1=Riitta \|title=Dora Wahlroos laajentaa kultakauden taiteen kuvaa \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/1074255570 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=25 January 2008 \|archive-date=17 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200717070801/https://www.ts.fi/kulttuuri/1074255570/Dora+Wahlroos+laajentaa+kultakauden+taiteen+kuvaa \|url-status=live }}{{cite web \|last1=Kauppinen \|first1=Maija \|title=Dora Wahlroos – kultakauden unohdettu lahjakkuus \|url=https://www.naistenaani.fi/dora-wahlroos-kultakauden-unohdettu-lahjakkuus/ \|website=Naisten Ääni \|access-date=15 July 2020}}	150px By the Wash Basin, 1892
150px Hugo Simberg (1873–1917) {{cite web \|last1=Kruskopf \|first1=Erik \|title=Simberg, Hugo (1873 - 1917) \|url=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4123 \|website=Kansallisbiografia \|access-date=15 July 2020 \|date=20 June 2019}}	250px The Wounded Angel, 1903

=Sculptors=

File:ALEXANDER II - panoramio - roadmap.jpg (fi) by Walter Runeberg, 1894]]

File:Kullervo puhuu miekalleen.jpg who lived in Finland for 40 years, 1932 bronze version (original plaster 1868)]]

File:Lart nouveau à Helsinki limmeuble Pohjola (7624127520).jpg by Hilda Flodin, 1901]]

class="wikitable" style="text-align: center;" \|+ Notable Golden Age sculptors
Artist	Notable work
150px Ville Vallgren (1855–1940) {{cite news \|last1=Mäkelä \|first1=Riitta \|title=Ville yllytti herkutteluun \|url=https://www.kaleva.fi/ville-yllytti-herkutteluun/1842414 \|access-date=15 July 2020 \|work=Kaleva \|date=31 December 2003}}{{cite web \|title=Milja Kauniston uutuus vie vuoden 1900 Pariisiin kuvanveistäjä Ville Vallgrenin jalanjäljille \|url=https://www.gummerus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/Az00_VFFQLaxihboETKvtw/-milja-kauniston-uutuus-vie-vuoden-1900-pariisiin-kuvanveistaja-ville-vallgrenin-jalanjaljille/ \|website=Gummerus \|access-date=15 July 2020 \|date=20 September 2019}}{{cite news \|last1=Pulkkinen \|first1=Matti \|title=Miten kuvanveistäjälegenda Ville Vallgren hyödynsi naisten sulot? Historiallisista romaaneistaan tunnettu Milja Kaunisto avaa uutuusromaanissaan ennennäkemättömän maailman suomalaistaiteilijasta \|url=https://ylojarvenuutiset.fi/2019/08/29/miten-kuvanveistajalegenda-ville-vallgren-hyodynsi-naisten-sulot-historiallisista-romaaneistaan-tunnettu-milja-kaunisto-avaa-uutuusromaanissaan-ennennakemattoman-maailman-suomalaistaiteilijasta/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Ylöjärven Uutiset \|date=29 August 2019}}	170px Havis Amanda, 1908
150px Emil Wikström (1864–1942) {{cite book \|last1=Tossavainen \|first1=Mari \|title=Emil Wikström: kuvien veistäjä \|date=2016 \|publisher=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \|isbn=978-952-222-824-6}}{{cite news \|title=Emil Wikström täyttää 150 ja palaa juurilleen Turkuun \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/587244 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=23 January 2014 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715215533/https://www.ts.fi/kulttuuri/587244/Emil%20Wikstrom%20tayttaa%20150%20ja%20palaa%20juurilleen%20Turkuun \|url-status=live }}{{cite news \|last1=Kykkänen \|first1=Valtteri \|title=Jenni Haukio: Emil Wikström oli muutakin kuin "Kivimiesten" veistäjä – video \|url=https://yle.fi/uutiset/3-7463774 \|access-date=15 July 2020 \|work=Yle \|date=10 September 2014}}	170px {{ill\|Lantern Carriers\|fi\|Lyhdynkantajat}}, 1914

class="wikitable" style="text-align: center;"

|+ Notable Golden Age sculptors

Artist

Notable work

150px
Ville Vallgren
(1855–1940)
{{cite news |last1=Mäkelä |first1=Riitta |title=Ville yllytti herkutteluun |url=https://www.kaleva.fi/ville-yllytti-herkutteluun/1842414 |access-date=15 July 2020 |work=Kaleva |date=31 December 2003}}{{cite web |title=Milja Kauniston uutuus vie vuoden 1900 Pariisiin kuvanveistäjä Ville Vallgrenin jalanjäljille |url=https://www.gummerus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/Az00_VFFQLaxihboETKvtw/-milja-kauniston-uutuus-vie-vuoden-1900-pariisiin-kuvanveistaja-ville-vallgrenin-jalanjaljille/ |website=Gummerus |access-date=15 July 2020 |date=20 September 2019}}{{cite news |last1=Pulkkinen |first1=Matti |title=Miten kuvanveistäjälegenda Ville Vallgren hyödynsi naisten sulot? Historiallisista romaaneistaan tunnettu Milja Kaunisto avaa uutuusromaanissaan ennennäkemättömän maailman suomalaistaiteilijasta |url=https://ylojarvenuutiset.fi/2019/08/29/miten-kuvanveistajalegenda-ville-vallgren-hyodynsi-naisten-sulot-historiallisista-romaaneistaan-tunnettu-milja-kaunisto-avaa-uutuusromaanissaan-ennennakemattoman-maailman-suomalaistaiteilijasta/ |access-date=15 July 2020 |work=Ylöjärven Uutiset |date=29 August 2019}}

170px
Havis Amanda, 1908

150px
Emil Wikström
(1864–1942)
{{cite book |last1=Tossavainen |first1=Mari |title=Emil Wikström: kuvien veistäjä |date=2016 |publisher=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |isbn=978-952-222-824-6}}{{cite news |title=Emil Wikström täyttää 150 ja palaa juurilleen Turkuun |url=https://www.ts.fi/kulttuuri/587244 |access-date=15 July 2020 |work=Turun Sanomat |date=23 January 2014 |archive-date=15 July 2020 |archive-url=https://web.archive.org/web/20200715215533/https://www.ts.fi/kulttuuri/587244/Emil%20Wikstrom%20tayttaa%20150%20ja%20palaa%20juurilleen%20Turkuun |url-status=live }}{{cite news |last1=Kykkänen |first1=Valtteri |title=Jenni Haukio: Emil Wikström oli muutakin kuin "Kivimiesten" veistäjä – video |url=https://yle.fi/uutiset/3-7463774 |access-date=15 July 2020 |work=Yle |date=10 September 2014}}

170px
{{ill|Lantern Carriers|fi|Lyhdynkantajat}}, 1914

=Architects=

File:Photographs of the Finnish pavilion at the 1889 Paris Exposition - Exterior 1.jpg by Theodor Höijer]]

File:Signelinna.jpg, 1892]]

File:Imatrankoski Valtionhotelli ilma.jpg, 1903]]

File:Koivisto church.jpg, 1904]]

File:Pallas Oulu 20160703.jpg, 1907]]

Artist	Notable work
class="wikitable" style="text-align: center;" \|+ Notable Golden Age architects
150px Lars Sonck (1870–1956) {{cite news \|last1=Manninen \|first1=Antti \|title=Arkkitehti Lars Sonck oli huipulla kun jugend rantautui Suomeen \|url=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004511735.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Helsingin Sanomat \|date=16 September 2007}}{{cite news \|last1=Hagelstam \|first1=Wenzel \|title=Antiikin lumoissa: Kansallista käsityötä Venäjältä \|url=https://www.ts.fi/teemat/1074214037 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=14 July 2007 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715193258/https://www.ts.fi/teemat/1074214037/Antiikin+lumoissa+Kansallista+kasityota+Venajalta \|url-status=live }}{{cite news \|last1=Manninen \|first1=Tuomas \|title=Tuli tuhosi Porvoossa mysteerikauppaneuvoksen huvilan, jonka varjossa kummitteli kansallisromanttisen arkkitehtisuuruuden haamu \|url=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006193185.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Ilta-Sanomat \|date=2 August 2019}}	150px Tampere Cathedral, 1907
150px Wivi Lönn (1872–1966) {{cite web \|last1=Schulman \|first1=Pirkko-Liisa \|title=Wivi Lönn - Suomen ensimmäinen omaa toimistoa johtanut naisarkkitehti \|url=http://www.naistenaani.fi/wivi-lonn-suomen-ensimmainen-omaa-toimistoa-johtanut-naisarkkitehti/ \|website=Naisten Ääni \|access-date=15 July 2020}}{{cite web \|title=Wivi Lönn, arkkitehti \|url=http://www.kirjasto.oulu.fi/wivilonn/kilpailut3.html \|website=Oulun yliopiston kirjasto \|access-date=15 July 2020}}{{cite news \|last1=Airikka \|first1=Kirsi \|title=Tampereen tuomiokirkon taide johdattelee hartauteen \|url=https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/uutiset_ja_media/uutiset_2019/tampereen_tuomiokirkon_taide_johdattelee_hartauteen.44777.news \|access-date=15 July 2020 \|work=Tampereen Seurakunnat \|date=8 February 2019}}	270px Tampere Central Fire Station, 1908
150px Eliel Saarinen (1873–1950) {{cite web \|title=Gesellius, Lindgren, Saarinen: Kansallismuseo \|url=https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/materiaalit/klassikot/materiaalit/kansallisromantiikka \|website=Jyväskylän yliopisto \|access-date=15 July 2020 \|date=23 February 2017 \|archive-date=12 June 2023 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20230612151423/https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/materiaalit/klassikot/materiaalit/kansallisromantiikka \|url-status=dead }}{{cite news \|last1=Ekman-Kolari \|first1=Maria \|title=Keräilijät osaavat arvostaa Eliel Saarista – Huonekalujen hinnat ovat liikkuneet jopa 10 000 eurossa \|url=https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kerailijat-osaavat-arvostaa-eliel-saarista-huonekalujen-hinnat-ovat-liikkuneet-jopa-10-000-eurossa/6805a9d8-0904-449f-9435-75afcddca66b \|access-date=15 July 2020 \|work=Arvopaperi \|date=8 February 2020}}{{cite web \|title=Eliel Saarinen \|url=https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/eliel-saarinen/ \|website=Museum of Finnish Architecture \|access-date=15 July 2020}}	270px Helsinki Central railway station, 1909
150px Herman Gesellius (1874–1916) {{cite web \|title=Herman Gesellius \|url=https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/herman-gesellius/ \|website=Museum of Finnish Architecture \|access-date=15 July 2020}}{{cite news \|last1=Kotirinta \|first1=Pirkko \|title=Aikakautensa tähtiarkkitehdit suunnittelivat Karjalan kannakselle 900-neliöisen "ylittämättömän" kartanon – jatkosodassa tuhottu merkkirakennus herää nyt henkiin näyttelyssä \|url=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006019224.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Helsingin Sanomat \|date=1 March 2019}}	260px Wuorio House (Unioninkatu 30), 1909–1914
150px Armas Lindgren (1874–1929) {{cite web \|title=Armas Lindgren \|url=https://www.mfa.fi/en/architects/armas-lindgren-2/ \|website=Museum of Finnish Architecture \|access-date=15 July 2020}}{{cite web \|title=Armas Lindgren 140 vuotta \|url=http://archinfo.fi/2014/11/armas-lindgren-140-vuotta/ \|website=Archinfo \|access-date=15 July 2020 \|date=28 November 2014}}	270px Mannerheimintie 7, 1914 (also 5 together with Wivi Lönn)

References

External links

[https://www15.uta.fi/FAST/FIN/A14PAPS/eo-art.html The Golden Age of Finnish Art], Elina Ojala, University of Tampere.{{404|date=December 2017}}

Category:Culture of Finland

Finnish art

Artist	Notable work
class="wikitable" style="text-align: center;" \|+ Notable Golden Age painters
150px Amélie Lundahl (1850–1914) {{cite news \|last1=Pääkkönen \|first1=Sirpa \|title=Kultakauden taitavat naiset lumoavassa Halosenniemessä – Naisia tupa täynnä -näyttely jatkuu syyskuulle \|url=https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kuvataide/kultakauden-taitavat-naiset-lumoavassa-halosenniemessa-naisia-tupa-taynna-nayttely-jatkuu-syyskuulle/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Kulttuuritoimitus \|date=5 August 2019}}{{cite news \|last1=Kirves-Torvinen \|first1=Virpi \|title=Mestareiden näyttely Valamossa \|url=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mestareiden-nayttely-valamossa \|access-date=15 July 2020 \|work=Kirkko ja kaupunki \|date=1 December 2014}}{{cite web \|title=Naistaiteilijat kovassa huudossa \|url=https://www.bukowskis.com/fi/news/928 \|website=Bukowskis \|access-date=15 July 2020 \|date=25 May 2016}}	200px Breton Girl Holding a Jar, 1884 (fi)
150px Maria Wiik (1853–1928) {{cite news \|last1=Wilska \|first1=Liisa \|title=Maria Wiikin teos ennätyshintoihin Bukowskilla \|url=http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/maria-wiikin-teos-ennatyshintoihin-bukowskilla/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Umami \|date=16 December 2012 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191921/http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/maria-wiikin-teos-ennatyshintoihin-bukowskilla/ \|url-status=dead }} {{Cite web \|url=http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/maria-wiikin-teos-ennatyshintoihin-bukowskilla/ \|title=Archived copy \|access-date=15 July 2020 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191921/http://umami.fi/kulttuuri/nayttelyt/liisa/maria-wiikin-teos-ennatyshintoihin-bukowskilla/ \|url-status=bot: unknown }}{{cite news \|title=Kulje kultakaudelta nykypäivään suomalaisten naistaiteilijoiden matkassa – kokosimme naistenpäivän vinkit klassikoihin ja nykytaiteeseen \|url=https://museot.fi/uutiset.php?aid=14863 \|access-date=15 July 2020 \|work=Museot \|date=5 March 2020}}{{cite news \|title=Maria Wiik oli Helene Schjerfbeckin mielestä itseään taitavampi taidemaalari \|url=https://areena.yle.fi/audio/1-50352915 \|access-date=15 July 2020 \|work=Yle \|date=4 January 2020}}	220px Out into the World, 1889
150px Albert Edelfelt (1854–1905) {{cite news \|last1=Stavén \|first1=Amanda \|title=Albert Edelfelt maalasi kansaa, valoa ja historiaa \|url=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/19/albert-edelfelt-maalasi-kansaa-valoa-ja-historiaa \|access-date=15 July 2020 \|work=Yle \|date=22 July 2016}}{{cite news \|title=Albert Edelfelt ja Romanovit, Sinebrychoffin taidemuseo 6.2.–10.5.2020 \|url=https://www.sttinfo.fi/tiedote/albert-edelfelt-ja-romanovit-sinebrychoffin-taidemuseo-621052020?publisherId=4119&releaseId=69874189 \|access-date=15 July 2020 \|work=STT Info \|date=5 February 2020}}{{cite news \|last1=Virolainen \|first1=Antti \|title=Albert Edelfeltin kadonneeksi luullut teokset vihdoin esillä – ISTV kiersi Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyn suorassa lähetyksessä \|url=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006483741.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Ilta-Sanomat \|date=23 April 2020}}	300px {{ill\|Conveying a Child's Coffin\|fi\|Lapsen ruumissaatto}}, 1879
150px Gunnar Berndtson (1854–1895) {{cite news \|title=Japanomania-suurnäyttely avaa uuden näkökulman pohjoismaiseen kultakauteen \|url=https://www.amusa.fi/fi/japanomania-suurnayttely-avaa-uuden-nakokulman-pohjoismaiseen-kultakauteen \|access-date=15 July 2020 \|work=Amusa \|date=17 February 2016}}{{cite web \|last1=Vihanto \|first1=Martti \|title=Jäljennös, väärennös ja vuorotellen kumpaakin \|url=https://marttivihanto.fi/kuvat/a1802jaljennos.pdf \|access-date=15 July 2020 \|series=Abophil \|date=February 2018}}{{cite news \|title=Serlachiukset – Mäntän medicit \|url=http://umami.fi/etusivun-paajuttu/tiedotteet/serlachiukset-mantan-medicit/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Umami \|date=24 September 2012 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191924/http://umami.fi/etusivun-paajuttu/tiedotteet/serlachiukset-mantan-medicit/ \|url-status=dead }} {{Cite web \|url=http://umami.fi/etusivun-paajuttu/tiedotteet/serlachiukset-mantan-medicit/ \|title=Archived copy \|access-date=15 July 2020 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191924/http://umami.fi/etusivun-paajuttu/tiedotteet/serlachiukset-mantan-medicit/ \|url-status=bot: unknown }}	300px The Bride's Song, 1893 (fi)
150px Anna Sahlstén (1859–1931) {{cite news \|last1=Kononen \|first1=Seppo \|title=Eläviä ja kuolleita \|url=https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/El%C3%A4vi%C3%A4-ja-kuolleita/625559 \|access-date=15 July 2020 \|work=Savon Sanomat \|date=26 August 2009 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715205215/https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/El%C3%A4vi%C3%A4-ja-kuolleita/625559 \|url-status=dead }}{{cite web \|title=Anna Sahlstén (1859-1931) \|url=https://www.varkaus.fi/museot/varkauden-museot/n%C3%A4yttelyt/n%C3%A4yttelyarkisto/2010/anna-sahlst%C3%A9n-1859-1931 \|website=Varkaus \|access-date=15 July 2020 \|archive-date=16 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200716010730/https://www.varkaus.fi/museot/varkauden-museot/n%C3%A4yttelyt/n%C3%A4yttelyarkisto/2010/anna-sahlst%C3%A9n-1859-1931 \|url-status=dead }}{{cite news \|last1=Metso \|first1=Seppo \|title=Caj Bremerin elämäntyö Raumalla \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/214501 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=19 April 2011 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715205215/https://www.ts.fi/kulttuuri/214501/Caj+Bremerin+elamantyo+Raumalla \|url-status=live }}	200px Bread Worries, 1895
150px Victor Westerholm (1860–1919) {{cite news \|title=Kultakauden kermaa Turun taidemuseossa \|url=https://www.ksml.fi/kulttuuri/Kultakauden-kermaa-Turun-taidemuseossa/92623 \|access-date=15 July 2020 \|work=Keskisuomalainen \|date=14 December 2010}}{{cite news \|last1=Marttala \|first1=Jorma \|title=Kultakauden hippuja Runoilijan tiellä \|url=https://ylojarvenuutiset.fi/2016/06/10/kultakauden-hippuja-runoilijan-tiella/#faf0119a \|access-date=15 July 2020 \|work=Ylöjärven Uutiset \|date=10 June 2016}}{{cite news \|last1=Wiljanen \|first1=Anna-Maria \|title=Suurista taiteen keskuksista periferiaan – sosiaaliset verkostot, taiteilijoiden liikkuvuus ja paikka-myytti taitelijasiirtokuntien kontekstissa. Tapaus Önningeby. \|url=https://www.ennenjanyt.net/2015/09/suurista-taiteen-keskuksista-periferiaan-sosiaaliset-verkostot-taiteilijoiden-liikkuvuus-ja-paikka-myytti-taiteilijasiirtokuntien-kontekstissa-tapaus-onningeby/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Ennen ja nyt \|date=10 September 2015 \|archive-date=16 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200716032344/https://www.ennenjanyt.net/2015/09/suurista-taiteen-keskuksista-periferiaan-sosiaaliset-verkostot-taiteilijoiden-liikkuvuus-ja-paikka-myytti-taiteilijasiirtokuntien-kontekstissa-tapaus-onningeby/ \|url-status=dead }}	300px Eckerö Post Quay, 1885 (fi)
150px Elin Danielson-Gambogi (1861–1919) {{cite news \|last1=Kuvaja \|first1=Sini \|title=Tunnetko tämän taiteen kultakauden mestarin Noormarkusta? Aikansa kapinallinen eli ja maalasi rohkeasti \|url=https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/tunnetko-taman-taiteen-kultakauden-mestarin-noormarkusta-aikansa-kapinallinen-eli-ja-maalasi-rohkeasti-14078114 \|access-date=15 July 2020 \|work=Satakunnan Kansa \|date=18 February 2017 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715230416/https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/tunnetko-taman-taiteen-kultakauden-mestarin-noormarkusta-aikansa-kapinallinen-eli-ja-maalasi-rohkeasti-14078114 \|url-status=dead }}{{cite news \|title=Suomen kultakausi esittäytyy Tukholmassa \|url=https://finlandabroad.fi/web/swe/ajankohtaista/-/asset_publisher/TV8iYvdcF3tq/content/suomen-kultakausi-esittaytyy-tukholmassa/384951 \|access-date=15 July 2020 \|work=Finland Abroad \|date=20 November 2009}}{{cite news \|last1=Halonen \|first1=Kaisa \|title=Kultakauden naistaiteilijat eivät kaunistelleet arkea \|url=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kultakauden-naistaiteilijat-eivat-kaunistelleet-arkea \|access-date=15 July 2020 \|work=Kirkko ja kaupunki \|date=8 March 2017}}	150px Mother, 1893
150px Helene Schjerfbeck (1862–1946) {{cite news \|last1=Virolainen \|first1=Antti \|title=Suomen taiteen kultakauden rakastetuimmat klassikot esillä Ateneumissa – tallenne suorasta lähetyksestä katsottavissa myöhemmin \|url=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006500558.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Ilta-Sanomat \|date=8 May 2020}}{{cite news \|last1=Toivakka \|first1=Sari \|title=Tätä suomalaista teosta jonotetaan katsomaan National Galleryssa \|url=https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/T%C3%A4t%C3%A4-suomalaista-teosta-jonotetaan-katsomaan-National-Galleryssa/921608 \|access-date=15 July 2020 \|work=Savon Sanomat \|date=1 February 2017}}{{cite news \|last1=Suni \|first1=Kari \|title=Kansallinen taideaarre Raumalle, Schjerfbeckin Toipilas juhlakiertueella \|url=https://www.satakunnankansa.fi/a/200364868 \|access-date=15 July 2020 \|work=Satakunnan Kansa \|date=1 September 2017 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715202310/https://www.satakunnankansa.fi/a/200364868 \|url-status=dead }}	280px {{ill\|The Convalescent\|fi\|Toipilas}}, 1888
150px Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) {{cite news \|last1=Pääkkönen \|first1=Sirpa \|title=Järnefelt ja Soldan-Brofeldt Viroon: Järvenpään taidemuseo vie Tallinnaan Suomen kultakauden klassikot \|url=https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit/artikkelit-kuvataide/jarnefelt-ja-soldan-brofeldt-viroon-jarvenpaan-taidemuseo-vie-tallinnaan-suomen-kultakauden-klassikot/ \|access-date=20 August 2020 \|work=Kulttuuritoimitus \|date=12 August 2019}}{{cite news \|title=Sinnikkäät ruusut Kultakauden unohtuneet naismestarit saavat arvonsa sata vuotta myöhässä \|url=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003353470.html \|access-date=20 August 2020 \|work=Helsingin Sanomat \|date=30 July 1994}}{{cite news \|last1=Laitinen-Littorin \|first1=Pauliina \|title=Venny Soldan-Brofeldt oli tuottoisa taiteilija \|url=https://www.taloustaito.fi/vapaalla/Venny-Soldan-Brofeldt-oli-tuottoisa-taiteilija/ \|access-date=20 August 2020 \|work=Taloustaito \|date=10 April 2015}}	200px Antti, 1907
150px Eero Järnefelt (1863–1937) {{cite news \|last1=Rönkkö \|first1=Jaakko \|title=Kultakauden intiimi mestari \|url=https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/nayttelyt/Kultakauden-intiimi-mestari/409840 \|access-date=15 July 2020 \|work=Savon Sanomat \|date=24 January 2013}}{{cite web \|title=Eero Järnefelt: Kaski, 1893 \|url=https://ateneum.fi/klassikot/eero-jarnefelt-kaski/ \|website=Ateneum \|access-date=15 July 2020 \|date=11 January 2017 \|archive-date=28 September 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200928054056/https://ateneum.fi/klassikot/eero-jarnefelt-kaski/ \|url-status=dead }} {{Cite web \|url=https://ateneum.fi/klassikot/eero-jarnefelt-kaski/ \|title=Archived copy \|access-date=15 July 2020 \|archive-date=28 September 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200928054056/https://ateneum.fi/klassikot/eero-jarnefelt-kaski/ \|url-status=dead }}{{cite news \|last1=Peltola \|first1=Satu-Lotta \|title=Eero Järnefelt isänmaan asialla \|url=https://yle.fi/uutiset/3-6465595 \|access-date=15 July 2020 \|work=Yle \|date=24 January 2013}}	280px {{ill\|Under the Yoke (Burning the Brushwood)\|fi\|Raatajat rahanalaiset}}, 1893
150px Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) {{cite news \|last1=Salo \|first1=Maaria \|title=Marita Liulia, Lampedusa, 2015 Suomen taiteen kultakausi ja taiteilijan Kultakausi \|url=https://www.kritiikinuutiset.fi/2017/02/21/suomen-taiteen-kultakausi-ja-taiteilijan-kultakausi/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Kritiikin Uutiset \|date=21 February 2017}}{{cite news \|last1=Salminen \|first1=Kari \|title=Salaperäiset symbolit \|url=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7447ee0-b050-4525-bab5-60493a5b3d95 \|access-date=15 July 2020 \|work=Iltalehti \|date=14 May 2019}}	290px Lemminkäinen's Mother, 1897
150px Pekka Halonen (1865–1933) {{cite web \|title=Pekka Halonen \|url=https://ateneum.fi/nayttelyt/pekka-halonen/ \|website=Ateneum \|access-date=15 July 2020 \|date=2008}}{{cite news \|last1=Ruohonen \|first1=Johanna \|title=Pekka Halonen - kansanmies ja luonnonmystikko \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/1074293711 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=9 July 2008 \|archive-date=17 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200717211049/https://www.ts.fi/kulttuuri/1074293711/Pekka+Halonen++kansanmies+ja+luonnonmystikko \|url-status=live }}	160px The Mower Men, 1891 (fi)
150px Ellen Thesleff (1869–1954) {{cite news \|last1=Parkkinen \|first1=Pia \|title=Ellen Thesleff uudistui viimeiseen saakka \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/726290 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=21 January 2015 \|archive-date=15 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200715191923/https://www.ts.fi/kulttuuri/726290/Ellen+Thesleff+uudistui+viimeiseen+saakka \|url-status=live }}{{cite news \|last1=Ängeslevä \|first1=Päivi \|title=On Ellenin aika \|url=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/kirjat/kaikki-tekevat-nyt-ellen-thesleff-kirjoja-ja-oli-jo-aikakin/ \|access-date=15 July 2020 \|work=Suomen Kuvalehti \|date=16 February 2018}}{{cite news \|title=Ellen Thesleff – Minä maalaan kuin jumala \|url=https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/ellen-thesleff/ \|access-date=15 July 2020 \|work=HAM Helsinki \|date=2019 \|archive-date=21 September 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200921153612/https://www.hamhelsinki.fi/exhibition/ellen-thesleff/ \|url-status=dead }}	160px Self-Portrait (fi), 1895
150px Magnus Enckell (1870–1925) {{cite web \|title=Magnus Enckell \|url=https://ateneum.fi/nayttelyt/magnus-enckell/ \|website=Ateneum \|access-date=15 July 2020 \|date=2020}}{{cite news \|last1=Snellman \|first1=Saska \|title=Magnus Enckell oli vaikea tapaus \|url=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004346415.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Helsingin Sanomat \|date=21 October 2005}}{{cite news \|title=Ateneumin vuoden 2020 näyttelyt ovat Natalia Goncharova, Inspiration – nykytaide & klassikot sekä Magnus Enckell \|url=https://www.sttinfo.fi/tiedote/ateneumin-vuoden-2020-nayttelyt-ovat-natalia-goncharova-inspiration-nykytaide-klassikot-seka-magnus-enckell?publisherId=17286863&releaseId=69866522 \|access-date=15 July 2020 \|work=STT Info \|date=2 October 2019}}	300px Resurrection, Tampere Cathedral, 1907
150px Dora Wahlroos (1870–1947) {{cite news \|title=Unohdettu Dora Wahlroos \|url=https://www.hs.fi/paivanlehti/19122019/art-2000006347178.html \|access-date=15 July 2020 \|work=Helsingin Sanomat \|date=19 December 2019}}{{cite news \|last1=Monto \|first1=Riitta \|title=Dora Wahlroos laajentaa kultakauden taiteen kuvaa \|url=https://www.ts.fi/kulttuuri/1074255570 \|access-date=15 July 2020 \|work=Turun Sanomat \|date=25 January 2008 \|archive-date=17 July 2020 \|archive-url=https://web.archive.org/web/20200717070801/https://www.ts.fi/kulttuuri/1074255570/Dora+Wahlroos+laajentaa+kultakauden+taiteen+kuvaa \|url-status=live }}{{cite web \|last1=Kauppinen \|first1=Maija \|title=Dora Wahlroos – kultakauden unohdettu lahjakkuus \|url=https://www.naistenaani.fi/dora-wahlroos-kultakauden-unohdettu-lahjakkuus/ \|website=Naisten Ääni \|access-date=15 July 2020}}	150px By the Wash Basin, 1892
150px Hugo Simberg (1873–1917) {{cite web \|last1=Kruskopf \|first1=Erik \|title=Simberg, Hugo (1873 - 1917) \|url=https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4123 \|website=Kansallisbiografia \|access-date=15 July 2020 \|date=20 June 2019}}	250px The Wounded Angel, 1903